sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Pieleen meni...

Online-kaverini linkitti blogi- ja viestiketjun Filippa K:n reklamaatiotapauksesta ja liikkeen myymäläpäällikön epäasiallisesta vastauksesta. Ilmeisesti kyseinen henkilö ei valitettavasti ajatellut mikä on asiallista kommentoitavaa ja mitä esimies asemassa olevan henkilön on ylipäätään suotavaa kommentoida.

Normaalisti hymähtelen vain jutuille, missä konsulttitoimistot tarjoavat käyttösääntöjä ja vinkkejä sosiaaliseen mediaan, mutta näköjään kaikki eivät osaa maalaisjärkeä käyttämällä elää maailmassa, jossa jokainen voi ja saa kirjoittaa nettiin asiakaspalautetta. Kannattaisiko yrityksissä sittenkin opettaa sosiaalisen median käyttösääntöjä?

tiistai 5. tammikuuta 2010

Erilaisuus on kaunista?

Kaupungissa jossa asun tällä hetkellä, ei ole kovin montaa erikoisliikettä. Ne pari pientä erikoisliikettä, jotka täällä ovat, ovat sisustukseltaan todella poikkeavia nykyajan liikkeiden modernista tyylistä. Kaverini ovat sitä mieltä, että näissä liikkeissä on epämiellyttävä käydä koska ne ovat niin pimeitä ja tunkkaisia. Minä taas nautin juuri siitä, että ne kuvastaa sitä mitä ne ovat. Ne ovat toinen maailma, elämys! Ei kaikkialla tarvitse olla valkoiset seinät ja kukkia pöydillä.
Ulkomailla parasta on kierrellä sivukujia ja löytää sieltä erilaisia erikoisliikkeitä. Persoonallisia, kivoja ja hassuja. Sieltä on paljon mielekkäämpää ostaa tuliaisia tai itselle matkamuistoja, koska samoja tuotteita ei varmastikkaan muualta löydy. Samalla tuetaan paikallista työvoimaa ja ehkä jopa yksityisyritystä, eikä jälleen kerran tuhlata rahoja suurille kansainvälisille ketjuille. Miksi minä matkustaisin Espanjaan mennäkseni shoppailemaan Zaraan?
Joillekin erilaisuus on kaunista. Jotkut haluavat kaikkialla olevan samaa tuttua ja turvallista. Minä nautin erilaisuudesta ja vaihtelusta <3

maanantai 4. tammikuuta 2010

tipaton tammikuu

Päätin viettää tipattoman tammikuun ihan kokeilumielessä. Haluan vain kokea miltä tuntuu viettää viikonloput ilman rentouttavaa punkkupulloa. Siispä vaihdan punkun ryystämisen teen lipitykseen tammikuun ajaksi ja yritän keksiä jotain muuta tekemistä viikonlopuille.

Suurempi ongelma kuukauden juomattomuuteni tuntuu olevan läheisilleni. En ymmärrä miksi minun täytyy selitellä juomattomuuttani kenellekään. Eikö se ole kuitenkin jokaisen oma asia..? Ensimmäisenä minulta kysyttiin olenko raskaana. Heh, kiitos mutta en ole :)

Luin päihdeklinikan verkkosivuilta, että arviolta joka kahdeksas suomalainen viettää tipatonta tammikuuta. Mukaan lukien Kotiteollisuuden Jouni Hynynen, joka kirjoittaa myös blogia aiheesta päihdeklinikan sivuilla. Innolla odotan tämän alkoholin suurkuluttajan kokemuksia ja mietteitä. Mun mielestä on hienoa, että Hynynen otti tipattomuuden haasteen vastaan. Toivottavasti hän onnistuu ja maksa kiittää ;)