Kaikki on niin jännää ja sekavaa saman aikaisesti. Tykkään opiskelusta ja varsinkin näin vanhemmalla iällä (28 vuotiaana, öhöm) minulla on ihan eri motivaatio ja tapa opiskella kuin nuorena tyttönä.
Lukiossa karattiin koulusta kesken koulupäivän ihan minkä syyn takia; lumilautailemaan. Jos aurinko paistoi nätisti, oli pakko päästä rinteeseen. Jos lunta satoi nätisti, oli pakko päästä rinteeseen. Jos oli kiva pieni pakkanen, oli pakko päästä rinteeseen. On varmaan sanomattakin selvä, että lukion todistukseni ei ollut kovinkaan kummoinen. Englannin kokeisiin luin katsomalla Kauniita ja Rohkeita ilman, että luin tekstityksiä, historian kokeeseen opiskelin lukemalla Asterixia ja Obelixia jne. Ihme ja kumma todistukseni ei ollut huono. Se vain olisi voinut olla parempi jos olisin malttanut keskittyä hieman paremmin opiskeluun ja läksyjen lukemiseen.
Otin innoissani valinnaiseksi kieleksi espanjan kielen ja aion yrittää parhaani, että varmasti oppisin sen kielen hyvin. Suunnittelin, että voisin lähteä vaihtoon Espanjaan parin vuoden päästä ja silloin olisi tietenkin hyvä osata kieli. Mutta aika näyttää miten käy. Vakavasti olen päättänyt suorittaa tämän koulun kunnialla läpi ja teen parhaani, että saisin hyvät numerot. Olen melkein aikuinen ja voin lopettaa lusmuilut koulussa.
4 vuotta sitten